Identiteettivarkaus voi aiheuttaa taloudellisia vahinkoja

Identiteetti- eli henkilöllisyysvarkaudella viitataan toisen henkilön tietojen kuten nimen tai henkilötunnuksen käyttöön ilman oikeuksia. Henkilötiedoilla voidaan tehdä rahanarvoisia sitoumuksia, kuten tilata tavaraa, laittaa sakkoja uhrin nimiin tai ottaa lainoja. Sähköisten tietoverkkojen yleistyttyä tämä rikostyyppi on myös yleistynyt, eikä identiteetin varastaminen ole enää yhtä vaikeaa kuin ennen. Suomessa identiteetin varastaminen on sakoilla rangaistava rikos, mikäli tekijä erehdyttää kolmatta osapuolta tai aiheuttaa uhrille taloudellisia vahinkoja tai kohtalaista haittaa.

Varkaus voi aiheuttaa kuluja ja haittaa

Henkilöllisyysvarkaat ovat usein ammattilaisia, joiden kiinnisaaminen on vaikeaa. Tietoja voidaan kalastella sekä ulkomaille että kotimaisille varkaille. Varkaat voivat huijata ihmisiltä heidän henkilötietojaan tai hyödyntää vuodettuja tietoja. Identiteettivarkaus voi saada alkunsa varastetusta lompakosta tai esimerkiksi tietovuodosta.

Varkaat usein tekevät kalliita ostoksia ja ottavat lainoja, joiden laskut tulevat rikoksen uhrille. Pahimmillaan tämä voi johtaa luottotietojen menettämiseen. Uhri voi jopa joutua hankkimaan omaehtoisen luottokiellon estääkseen väärinkäytökset – vaikka tämä rajoittaa myös hänen omaa elämäänsä. Koska rikollisia ei aina saada vastuuseen, joutuu uhri yleensä maksamaan itse ainakin osan kuluista.

Varkaiden tiedetään käyttäneen henkilötietoja myös palveluiden saamiseen. Terveydenhoitopalveluiden kautta voidaan esimerkiksi yrittää saada lääkkeitä lääkeriippuvuuksiin. Tiedoilla voidaan myös väärentää henkilöpapereita. Äärimmäisissä tapauksissa on jouduttu vaihtamaan henkilötunnuksia.

Identiteettivarkaus ei aiheuta haittaa ainoastaan yksityisille ihmisille, vaan jopa kokonaisen yhtiön identiteetin voi vielä. Jos yhtiön nimenkirjoitus- tai tilinkäyttöoikeudet joutuvat vääriin käsiin, niiden avulla voidaan vaihtaa koko yhtiön hallinto, tilata tavaraa yhtiön nimiin ja ottaa pikalaina 3000 Fi. Samaan sarjaan menevät myös toimitusjohtajapetokset, joissa joku tekeytyy toimitusjohtajaksi huijatakseen rahaa yhtiön sisällä. Tällaisia tapauksia on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut KRP:n mukaan useita kymmeniä.

Miten välttyä varkauksilta?

Henkilöllisyysvarkaudelta välttyminen vaatii omasta tietosuojasta huolehtimista, mutta toisaalta sekään ei aina auta. Viime aikoina ihmisiltä usein myös unohtuu henkilötunnuksen salassapidon tärkeys, ja esimerkiksi sosiaalisiin medioihin on saatettu lähettää kuvia hukkuneista henkilötunnuksista; tai oman ajokortin kuva on lähetetty tuntemattomalle henkilölle esimerkiksi internetin kauppapaikalla.

Henkilötunnus ja muut henkilötiedot kannattaakin antaa vain painavasta syystä. Ellet ole varmasti tekemisissä viranomaisten tai muun virallisen tahon kanssa, älä anna henkilötunnusta kenellekään puhelimitse. Myöskään verkkopankkitunnusten tai maksukortin tietoja ei pidä antaa kenellekään. Jätepaperikin kannattaa silputa, mikäli siinä näkyy henkilötietoja.

Käytä useita eri salasanoja, jotka ovat mieluiten huolellisesti laadittuja. Suhtaudu sähköpostitse tuleviin pyyntöihin varauksella; tarkista lähettäjä, äläkä vaihda salasanoja tai anna tietojasi, mikäli sinua epäilyttää. Maksukortin tunnuslukua ei pidä säilyttää kortin yhteydessä.

Pidä tietokoneesi ja muut laitteesi ajan tasalla: päivitä ne säännöllisesti ja huolehdi, että virusturva toimii. Seuraa myös pankkitiliäsi säännöllisesti, jotta huomaat mahdolliset poikkeavuudet ajoissa. Mikäli näet asiattomia maksuja, ota heti yhteyttä pankkiisi. Nosto- ja maksurajat antavat lisäsuojaa.
Mikäli olet tunnettu henkilö, tärkeässä asemassa tai riskisi henkilöllisyysvarkauteen on muutoin korkeampi, voit antaa Väestörekisterikeskukseen, Trafiin ja maistraattiin tietojenluovutuskiellon. Kielto on tehtävä jokaiseen palveluun erikseen, mutta tämän jälkeen ne ovat toistaiseksi voimassa. Ne voidaan tehdä sähköisesti, puhelimitse tai kirjeellä. Tietojen luovutuksen ollessa kiellettyä tietoja ei saa antaa muille kuin viranomaisille, kuten Tilastokeskukselle tai Viestintävirastolle.

Henkilöllisyysvarkauksia varten voi myös ottaa vakuutuksen. Pikkuhiljaa suomalaiset vakuutusyhtiöt ovat heränneet ongelmaan, ja vakuutus auttaakin kattamaan kuluja syntyneestä varkaudesta. Toistaiseksi vakuutukset eivät ole yleisiä. Niiden kautta voi saada esimerkiksi ammattimaista puhelinapua sekä juridista apua, ja vakuutusyhtiö voi jopa auttaa rikoksen selvittämisessä. Yleensä nämä vakuutukset liitetään kotivakuutukseen.

Lainaa ilman luottotietoja

Voi olla vaikeaa saada lainaa ilman luottotietoja. Luottotiedotonkaan ei ole immuuni tilapäiselle rahanpuutteelle, joten on täysin mahdollista joutua tilanteeseen pikalaina heti, jossa lainalle on tarvetta. Tavallista suurempi lasku, rikkimennyt kodinkone tai akuutti remontti voivat olla tilanteita, joissa talous tippuu pakkasen puolelle, ja rahaa tarvitaan. Lainan hakemista voi kokeilla useista eri paikoista, mutta harva oikeasti myöntää lainaa luottotiedottomalle. Kannattaa ensin lukea vinkit valmistautumiseen ja katsoa, mistä kannattaa hakea lainaa. Näin et hukkaa aikaa turhiin hakemuksiin.

Mitkä ovat luottotiedot, ja miksi niillä on väliä?

Kaikilla täysi-ikäisillä henkilöillä on tavallisesti luottotiedot, ja niiden käyttö ja toiminta vaihtelee paljon maittain. Suomessa luottotiedoista pitävät rekisteriä Suomen Asiakastieto Oy sekä Soliditet Finland. Luottotietoihin merkitään:

  • Henkilön ikä
  • Voimassaolevat luottomerkinnät
  • Talouden tila
  • Yritysyhteydet

Tämän enempää tai vähempää tietoja luottotietoihin ei tallennu tai kerätä. Yksityiskohtaista tietoa henkilön rahankäytöstä ei tallenneta luottotietoihin. Yritysyhteyksissä näkyy henkilön mahdollinen oma yritys ja sen talouden tila. Yritysyhteydet voivat vaikuttaa luottoluokitukseen lähinnä heikentävästi, mutta tarjoavat myös lisää tietoa henkilön taloudenhoitokyvystä koroton laina 24h.

Luottotiedot esitetään tyypillisesti luottoluokituksena. Luokituksista parhaat ovat A+, A sekä A-. Luokitukseen vaikuttavat kaikki luottotietoihin kerätyt tiedot; esimerkiksi ikä voi vaikuttaa heikentävästi luottoluokitukseen, sillä tietyt ikäryhmät saavat helpommin maksuhäiriömerkintöjä. Jos henkilön yritys on hakeutunut konkurssiin tai on muuten taloudellisissa vaikeuksissa, voivat myös henkilön luottotiedot heikentyä.

Maksuhäiriömerkinnän saa, kun jättää laskun tai velan maksamatta vähintään 2 kuukauden ajan. Sen voi saada joko käräjäoikeudessa tai suoraan velkojalta; esimerkiksi rahoitusalan yritykset ja pankit voivat antaa suoraan maksuhäiriömerkinnän. Luottomerkintä tarkoittaa sitä, että ”luottotiedot menetetään”, sillä maksuhäiriömerkinnän ollessa voimassa voi olla vaikea esimerkiksi saada lainaa, ostaa tuotteita tai palveluita osamaksulla tai solmia vuokrasopimusta riippumatta siitä, kuinka hyvät luottotiedot muuten olisivat. Tästä syystä on myös vaikea saada lainaa ilman luottotietoja.

Luottomerkintöjä on erilaisia ja niitä merkitään eri tunnuksin. Voimassaoloajat vaihtelevat lähinnä 2—4 vuoden välillä. Luottomerkinnän voimassaolo voi lyhentyä, jos velka maksetaan ja niitä on vain yksi, mutta jos luottomerkintöjä saa lisää yhden jo ollessa voimassa, pidentyy aiempienkin voimassaoloaika. Velat katsotaan unohdetuiksi 15 vuoden jälkeen Saada nopeasti joustoluotto. Omat luottotiedot voi tarkistaa kerran vuodessa ilmaiseksi.

Lisäksi on olemassa positiivisten luottotietojen rekisteri, jota myös ylläpitää Suomen Asiakastieto Oy. Niistä löytyy perustietoja monipuolisempia tietoja, kuten kuinka monta lainaa henkilöllä on ja miten suuria ne ovat sekä kuinka suurilla erillä niitä maksetaan takaisin, kuten myös kuinka moni henkilön lainoista on erääntynyt yli 60 vuorokautta aikaisemmin. Tämä rekisteri on otettu käyttöön vuonna 2013 ja vain osa lainayrityksistä käyttää sitä. Positiivisten luottotietojen rekisterissä ei näy maksuhäiriömerkintöjä; sen on tarkoitus täydentää toista rekisteriä ja auttaa rahoitusalan instituutioita tekemään varmempia kartoituksia ihmisten maksukyvystä. Sitä voidaan käyttää, vaikka hakija hakisi lainaa luottotiedottomalle.